Onnistuminen koukuttaa
Huhdissa heitetään frisbeetä jo kesäkuussa
Koko bägi käsissä. Frisbeetä on erilaisia kuten pallogolfissa mailoja, mutta tarvittava arsenaali kiekkoja irtoaa noin satasella. – Muuta ei tarvitakaan, Juho Rantalaiho kertoo.
Urjala ratsastaa trendilajin aallonharjalla, kun Lamminharjun frisbeegolfrata etenee vauhdilla. Ratoja ammatikseen suunnitteleva Juho Rantalaiho kävi Lamminharjulla perjantaina ja hänen suunnitelmansa pohjalta pitäisi olla valmista jo lähiviikkoina. Lähes ammattipelaaja Rantalaiho varoittaa että edullinen laji vie mennessään.
Frisbeegolfratoja on valmistumassa Suomeen tänä vuonna 30–40 kappaletta. Harrastajamäärä kasvaa samaan aikaan kovaa tahtia.
– Lajissa kehittyy alkuun hyvin nopeasti, mikä koukuttaa lajiin. Lisäksi ratoja on jo paljon, jolloin uusia haasteita on helppo etsiä, aivan kuten pallogolfissakin, Rantalaiho kertoo.
Katselmus Lamminharjun maastossa osoitti alueen soveltuvan lajiin hyvin ja radoista tulee lyhyitä, mutta myös haastavia.
– Radoista tulee 50–100 metriä pitkiä, par-luvultaan kolmosia. Se riittää aloittelijalle aika pitkään ja odotettavissa on varmasti pelaajia myös muualta, Rantalaiho sanoo.
Huhdin kyläyhdistyksen alkuun panemassa hankkeessa rakennetaan ensi vaiheessa yhdeksänväyläinen rata. Korit ja muut tarvikkeet ovat tulossa mahdollisesti jo kuluvalla viikolla ja rataa talkoillaan pystyyn kahtena tulevana maanantaina.
Pidemmälle
kuin Pitkämäki
Frisbeegolfin idea on kuin pallogolfissakin: saada mahdollisimman vähillä heitoilla muovikiekko eli frisbee väylän päässä olevaan metallikoriin. Pallogolfin "raffia" eli pitkää ruohikkoa ja hiekkaesteitä vastaavat puut, joita pitää väistellä.
Frisbeegolfia voi pitää vielä harrastajalajina, vaikka kaikki turnausmuodot ja kilpatasot löytyvät olympialaisia lukuun ottamatta. Lajin suosion yksi keskeinen syy on sen edullisuus. Kiekot maksavat 10–20 euroa kappaleelta ja niitä tarvitaan alkuun vain muutama. Muita varusteita ei ole olemassakaan.
Frisbeegolf sopii jokaiselle ja sitä voi pelata hauskanpidon merkeissä ilman kokemustakin. Toisaalta harjoittelu tuottaa nopeasti tulosta.
– Miesharrastaja oppii parissa viikossa heittämään 80 metriä. Sen verran Tero Pitkämäki heittää vuosien treenaamisen jälkeen keihästä, mä oon vähän saman näköinen mutta heitän pidemmälle, Rantalaiho virnistää.
11 vuotta lajia harrastanut Rantalaiho pitää hallussaan pituusheiton Suomen ennätystä, 209 metriä. Maailmanennätys on 255 metriä.
Heiton pituus ei kuitenkaan ole itseisarvo, sillä tarkkuuttakin tarvitaan.
– Kilpapelaajat heittävät noin 120–150 metrin päähän siihen mihin haluavat. Hole-in-oneja tulee suhteessa enemmän kuin pallogolfissa.
Seura syntyy
harrastajista
Frisbeegolfin edullisuutta jatkaa se, ettei maksullista green gardia ja yleensä ratamaksujakaan ole. Säännöt ja käyttytymistavat pitää kuitenkin tuntea ennen radalle lähtemistä.
Urjalassa on suunnitteilla opastustilaisuus lajin saloihin radan valmistuttua. Sen jälkeen heittämässä voi käydä ilmaiseksi omilla välineillä. Kyläyhdistys pohtii ostavansa jonkun määrän kiekkoja vuokrattavaksi esimerkiksi yritysten tilaisuuksiin.
Ari Aalto on ollut hankkeen puuhamiehenä, mutta hän ei lupaudu silti vielä urjalalaisen frisbeegolfseuran perustajaksi.
– Harrastajat varmasti keskuudessaan järjestäytyvät, jos homma ottaa tuulta. Kiinnostusta on ollut ja kyläyhdistys toimii taustalla toiminnan mahdollistajana. |
