Pääkirjoitukset

Tällä viikolla paikallislehti sukeltaa kaamoksen kunniaksi kauneuden, terveyden ja hyvinvoinnin maailmaan. Asiaa lähestytään monesta suunnasta.

Valistuneet kuluttajat ovat vuosi vuodelta tulleet yhä tietoisemmiksi siitä, mitä syövät. Erilaisista eettisistä ja ympäristönäkökulmat huomioivista syistä, on alettu suosia luonnonmukaisesti ja lähellä tuotettua ruokaa. Kun ruoka tuotetaan lähellä, voidaan varmistua sen tuoreudesta ja vältytään pitkiltä kuljetuksilta. Tämä takaa myös aterian hyvän maun.

Useat tuntemistani yrittäjistä tekevät töitä käytännössä ilman lomia. Viikonloput ja pyhätkin tuppaavat hurahtamaan arkisissa askareissa. Itsenäinen yrittäjä on vapaa päättämään itse vapaa-ajastaan. Asian kääntöpuoli on se, että vastuu töiden hoitumisesta ja toimeentulosta seuraa mukana aina.

Syksyisin eletään ylenpalttisia aikoja. Sato on korjattu, kellarit ja siilot ovat täyttyneet kauden antimista. Asiaa on syytä juhlistaa.

Lasten leikkejä on viime vuosiin saakka taidettu pitää vähän turhana touhuna. Kun lapset ovat leikkineet keskenään, he ovat olleet niin sanotusti aikuisten jaloista pois. Viime vuosina asenne leikkiä kohtaan on muuttunut. Nyt huolestutaan lapsista, jotka eivät osaa leikkiä.

Päivän aikana itsensä kanssa ehtii kinastelemaan useaankin otteeseen. Toinen ääni päässä sanoo ihan päinvastaista kuin toinen. Joku äänistä on alati pessimistinen ilonpilaaja, vaikka muut äänet sitä kovasti koittaisivat vaimentaa. Kaikkia tunteita, noita päänsisäisiä ääniä tarvitaan, on joku viisas sanonut. Joskus olen silti pohtinut, että mitä virkaa mahtaa niillä kaikkein kurjimmilla tuntemuksilla olla.

Kesä on päättynyt, kun kenkien kanssa pitää pukea sukat. Niinkin sen voi määritellä, vaikka se ei koko totuus olekaan. Määritelmä liikkuu harmaalla alueella, kuten niin moni muukin määritelmä. Lapsuudessa lauseet pätevät parhaiten. Mitä aikuisemmaksi kasvaa, sitä lyhyempi on sukaton kausi.

Muistan, kuinka aikoinaan ajattelin, että sitten kun minulla on omia lapsia, en koskaan huuda heille, heillä on vain puisia, käsittelemättömiä leluja, joista ei irtoa muoviyhdisteitä ja tietysti syömme pelkästään alusta loppuun saakka itse ja yhdessä valmistettua ruokaa. Lapseni menisivät kielikouluun ja oppisivat puhumaan englantia jo ennen kouluikää ja kesälomat poimisimme marjoja pakastimeen ja paistaisimme lättyjä nuotiolla. Ihan sellaista ei arki perheeni kanssa ole nyt, vaikka välillä lättyjä paistelemmekin.

Kesät kokonaisuudessaan ovat monien kulttuuritapahtumien kulta-aikaa ja Urjalassakin on juuri alkamassa varsinainen kulttuurin riemuviikko.