Keskiviikko 28.10.2020 Simo

Kolumni: Linnalle altistumista

Väinö Linnan juhlavuoden pysyvä anti ovat kirjalliset julkaisut. Esseekokoelma Väinö Linna – tunnettu ja tuntematon (WSOY), Karo Hämäläisen romaani Kansalliskirjailija (WSOY) sekä lasten tietokirja Tampereen Linna (Tammi) esiteltiin Pentinkulman päivillä, joilla ensi-iltansa saivat myös teatteriesitykset Toinen tuntematon ja Nuoret sotilaat. Urjalasta kiertämään lähtenyt Päiväläispoika-näyttely vertautuu julkaisutoimintaan.

Julkaisut ovat keränneet kiitosta ja herättäneet keskustelua niin Linnasta henkilönä kuin hänen teoksistaan. Jyrki Nummi toteaa, että Urjalan kyläyhteisöstä lähtenyt Linna nousi kirjalliseen eliittiin: ”Korkeammalle Suomessa ei voi nousta.” Maria Laakso kuvaa Tuntemattoman sotilaan tunnettuutta sanalla altistua, kielelle, tarinalle ja henkilöhahmoille. Vaikka ei olisi lukenut sivuakaan Linnaa, vaikutuksilta ei voi välttyä. Linnan tuttuus on avain tekstien uusiokäytölle, sillä vain tutun pohjalle voidaan rakentaa pilamukaelmia, jatkaa romaanihenkilöiden tarinaa ja tehdä yhä uusia teatteri- ja elokuvaesityksiä. Ja niitähän tehdään kaiken aikaa.

Uusissa julkaisuissa Linnan henkilökuva syvenee ja osoittautuu rosoisemmaksi kuin olemme sen ajatelleet. Hämäläinen vie kirjailijan minuustaistelun ja totuuden etsinnän elämänkaaren loppuun asti. Esseissä etsitään Linnan teoksista uusia näkökulmia ja linjataan kansalliskirjailijaksi tulon vaiheita. Linnan tuntemattomat romaanit, Päämäärä ja Musta rakkaus, esitellään uudessa valossa kirjailijaksi tulon ankarana kamppailuna.

Myös kriittistä Linna-keskustelua on syntynyt. Esiin on nostettu taustalle jäänyt naisten asema. Näkikö Linna teostensa naisia missään vaiheessa miesten kanssa tasavertaisina toimijoina? Yhteiskunnallisiin asioihin puuttuva papinrouva Ellen Salpakari ei saa myötätuntoa osakseen. Naimattomat naiset ovat vaarassa ajautua huonoille poluille, kuten Leppäsen Aune. Mustan rakkauden hyveellinen Marjatta joutuu raiskatuksi. Äidit ja vaimot kuvataan Linnan teoksissa kunnioittavasti. Hämäläinen esitteleekin romaanissaan Linnan Kerttu-vaimon kahvinkeittäjänä ja miehensä hoivaajana. Toinen tuntematon kuvaa menehtyneiden sotilaiden perheiden tuskaa. Äidit, vaimot ja sisaret surevat kodeissaan omassa yksinäisyydessään.

Kirjailijan naiskuvat ainakin osittain selittynevät oman taustan kautta. Linnan lapsuudessa ja nuoruudessa hyviin naimisiin pääsy oli tavallisen tytön lyhin tie parempaan elämään. Koulutusmahdollisuus ja tasavertaiseen asemaan pääsy miesten kanssa avautui vasta myöhemmillä vuosikymmenillä.

***
Suurten kaupunkien kirjamessut on peruttu. On sykähdyttävää, että saimme kokea läsnäolon riemua Pentinkulmalla, kun koronavirus vietti harvoja välipäiviään.

Anneli Niinimäki
Kirjoittaja on filosofian tohtori ja kirjallisen kentän aktiivi. Niinimäki on Väinö Linnan seuran hallituksen varapuheenjohtaja.

Lisää lyhyitä uutisia:

 


 

Tervetuloa palveltavaksi!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK