Sunnuntai 20.9.2020 Varpu, Vaula

Tavallinen arki ansaitsee ylistyksen

Arki on asia, jota harva rakastaa. Työssäkäyntiä, koulunkäyntiä, pyykkäystä ja ruuanlaittoa. Useimmat odottavat lomaa, palkintoa, kunnianosoitusta, matkaa johonkin maailman metropoleista, tai jotakin rutiineista poikkeavaa ja ylevää. 

Arki on kuitenkin se, joka kannattelee, ja josta rakentuu ajan kuva. Yhteiskunnan ilmiöistä voidaan puhua korulausein ja viisain analyysein, mutta kuvaus arjesta vie lähelle ja auttaa ymmärtämään. Uskottavaa ja iholle käyvää arjen kuvaa on vaikea rakentaa muun kuin aikalaisen.

”Talo, jossa oli vaaleanvihreä laudoitus, ja talon pihassa sireeni- ja ruusupensaita, luonnostaan tuomia, haapoja ja valkovuokkoja”, kuvailee Kirsti Lintunen tässä lehdessä erästä pihapiiriä. Kuvauksen myötä lukija astuu mielikuvissaan tuoksuvaan ja kodikkaaseen pihaan. Tuollainen pihapiiri oli 1920-luvulla Urjalassa, Väinö Linnan lapsuudenkodissa, joka oli Kirstille tuttu. Aito muisto johdattelee ajatuksia eri tavoin kuin valokuva. Ja kun Lintunen jatkaa tarinaansa, siirrytään pihasta peremmälle. Muistelun myötä syntyy erinomainen ajankuva siitä, millainen oli kirjailijan lapsuus ja nuoruus täällä Pohjantähden alla. 

Lintunen, ehkä tiedostamattaan, käytti itse tekstissään kirjailija Linnan valttikorttia. Juuri arkea kuvaamalla Linna kertoi yhteiskunnan kipupisteistä. Arjen kuvauksessa piilee myös Linnan teosten ajattomuus, niiden kautta päästään kiinni inhimillisyyteen. Siihen, millaista aika oli ja minkälaisten vaihtoehtojen välillä piti tehdä päätöksiä. Lukija löytää mahdollisuuden samaistumiselle ja empatialle jopa oman arvomaailmansa rajoja ylittäen.

Tällä viikolla Pentinkulman päivillä juhlitaan 100-vuotiasta Linnaa eri tavoin. Erityisen hienoa on, että juhlahumussa kuullaan myös niitä paikallisten ihmisten ja aikalaisten muistoja Linnasta, joita Väinö Linnan seura on juhlavuoden kunniaksi kerännyt. Myös Kirsti Lintunen on osallistunut muistoillaan tutkija Noora Kytöharjun luotsaamaan keruuprojektiin. 

Luvassa on siis ainutlaatuisia aikamatkoja 1900-luvun puolivälin Urjalaan. Ne valottavat varmasti meille 100-vuotiaan juhlakalun olemusta aivan uudella tavalla, jättäen myös tuleville polville käsinkosketeltavan muiston kirjailijasta.

30.7.2020 Heli Lehtelä, heli.lehtela@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:


 

Tervetuloa palveltavaksi!

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK