Maanantai 21.9.2020 Mervi

Hannu Maijala on Pentikulmanpäivien juhlapuhuja

Urjalan Sanomat
Pentinkulman päiviä on järjestetty vuodesta 1978 saakka Urjalan kunnan ja Väinö Linnan seuran yhteisponnistuksena. Viimeiset 25 vuotta on Urjalan kuntaa johtanut Hannu Maijala ja ollut näin aitiopaikalla sekä yhteiskunnan että Pentinkulman päivien asioihin. Vuoden 2020 lopussa Maijala, Pentinkulman päivien taustavaikuttaja ja tukija neljännesvuosisadan ajalta, jää eläkkeelle ja on nyt, Väinö Linnan juhlavuonna, oikeutetusti Pentinkuman päivien Kirjan juhlan avaaja.  Oman puheensa lisäksi Maijala välittää juhlassa tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdyksen.
 
– Yhteistyö Väinö Linnan seuran ja erityisesti pitkäaikaisen puheenjohtajan Anneli Niinimäen kanssa oli antoisaa ja miellyttävää, kertoo Maijala kuluneiden vuosien tuntoja.
 
– Mieleeni ovat jääneet useat loistavat puheenvuorot ja esitykset päivillä sekä tietenkin monet kirjailijatapaamiset. Vuorollaan pääjuhlan avasivat tasavallan presidentti, kaksikin eduskunnan puhemiestä, pääministeri sekä useita ministereitä. Kaikki he olivat Linnansa lukeneet. Erityinen kohokohta oli professori Yrjö Varpion kirjoittaman Väinö Linnan elämänkerran ilmestyminen vuonna 2006. Teos piirsi selkeän kuvan Linnan lapsuudesta ja nuoruudesta Urjalassa. Pentinkulman päivät ovat kiinteä osa Urjalan kesää. Toivon näin olevan jatkossakin, jotta voin osallistua päivien tapahtumiin tulevina vuosina.

Vuonna 2020 juhlitaan elävää satavuotiasta, kirjailija Väinö Linnaa. Pentinkulman päivien juhlaohjelmassa Linnaa käsitellään useissa puheenvuoroissa ja keskusteluissa, ääneen pääsevät kirjailijat, kuten Karo Hämäläinen, Petri Tamminen, Anna Kortelainen, Piia Leino ja Markus Leikola, tutkijat, kuten profssori Jyrki Nummi ja Jukka Sihvonen sekä Linnan teosten pohjalta tehdyissä draamoissa esiintyneet näyttelijät, kuten Kirsi-Kaisa Sinisalo ja Eero Aho.  Linnan tuotannon lisäksi päivillä pohditaan muun muassa sotaa kokemuksena ja yhteiskunnan uudelleenrakentamista kriisin jälkeen.  Tutkija Noora Kytöharju kertoo Väinö Linna 100 -juhlaprojektin osana toteutetun Linna aiheisen muistitiedon keruuprojektin tuloksista.
 
Päivien ohjelmaan kuuluu myös kaksi uutuusteosta, näytelmä Toinen tuntematon, joka on tuotettu yhteistyössä Turun kaupunginteatterin ja Väinö Linnan seuran kanssa sekä Anneli Kannon uutuusmonologi Nuoret sotilaat, joka perustuu aitoihin sotakokemuksiin. 
 
– Nuoret sotilaat -monologi on dokumentaarinen. Keräsin siihen aineiston aidoista rintamamiesten kirjeistä, runoista ja muistelmista. Suurin osa heistä on tuntemattomia sotilaita, mutta jokunen lause on peräisin Mauno Koivistolta, Kalle Päätalolta ja runoilija Lasse Heikkilältä, Anneli Kanto kertoo.
 
Toinen tuntematon -esityksen, jonka keskiössä ovat Tuntematon sotilas -teoksen naisten tarinat, ohjannut ja dramatisoinut Satu Rasila kuvaa työryhmän tuntoja esityksen harjoitteluajalta näin: ”Koronan tuoma epävarmuus ei toki ole millään tavoin verrattavissa sodan aiheuttamaan epävarmuuteen, mutta saimme pandemian ravistelemasta maailmantilanteesta uudenlaista perspektiiviä kotirintaman tunteisiin. Erityisesti repliikki ”kai tämä sota joskus loppuu” tuntui meistä toiveena pakahduttavan samaistuttavalta. Emmekä osaa edes kuvitella, millaisin tuntein ja ajatuksin jatkosodan keskellä äidit, vaimot, tyttäret ja sisaret suunnittelivat sodan jälkeistä tulevaisuuttaan.”

Lisää uutisia:

Perjantai, syyskuu 18, 2020 - 14:13
Torstai, syyskuu 17, 2020 - 16:09
Torstai, syyskuu 17, 2020 - 15:57
Keskiviikko, syyskuu 16, 2020 - 17:26


 

Tervetuloa palveltavaksi!

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK