Keskiviikko 1.4.2020 Pulmu, Raita, Peppi

Kokeilunhalu houkuttelee nuoren päihteisiin – huumeita on helppo saada

Marjo Alste

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vuonna 2018 tekemän huumekyselyn mukaan yli kolmasosalle väestöstä on joskus tarjottu huumeita joko käytettäväksi tai ostettavaksi. Lisäksi yli puolet alle 35-vuotiaista suomalaisista tuntee henkilökohtaisesti jonkun, joka käyttää huumeita. Huumekyselyn perusteella huumeiden käyttö ja kokeilu ovatkin yleistyneet – kasvua on nähtävissä varsinkin 25–34 -vuotiailla nuorilla aikuisilla.

Päihteiden, eritoten huumausaineiden, käytön yleistymisen on huomannut myös Urjalan kunnan perhepalveluiden koor-dinaattori Rina Reini-Laaksonen, joka työskentelee myös ennaltaehkäisevän päihdetyöryhmän puheenjohtajana. Yhdeksän Urjala-työvuotensa aikana Reini-Laaksonen kertoo nähneensä selkeän muutoksen kuntalaisten päihteidenkäytössä.

– Puolisentoista vuotta sitten alkoi selkeästi näkyä voimakasta alkoholin käyttöä. Lisäksi ovat tietysti nuuska sekä tupakka  ja huumeet näkyvillä Urjalassakin. Kasvu ei ole räjähdysmäistä, mutta käyttö on selkeästi näkyvämpää kuin pitkiin aikoihin, Reini-Laaksonen avaa kunnan päihdetilannetta.

Samalla Reini-Laaksonen muistuttaa, ettei Urjalan tilanne kuitenkaan ole koko maan mittakaavassa poikkeuksellinen. Hän toteaakin, ettei yksikään kunta ole sellainen, jossa ei olisi päihteisiin liittyvää tarvetta ohjaukseen.
– Ne ajat, jolloin voitaisiin sanoa, että ”ei meidän kunnassa”, ovat kyllä menneet, Reini-Laaksonen napauttaa.

Enemmän lasten-suojeluilmoituksia
Rina Reini-Laaksonen kertoo olevansa huolissaan etenkin nuorten päihteidenkäytöstä, sillä hänen mukaansa ikä, jolloin päihteitä aletaan kokeilla, laskee koko ajan.
– Tämä näkyy asiakastilanteissamme – meille tulee entistä useammin lastensuojeluilmoituksia, jotka usein jollain tapaa liittyvät päihteisiin, Reini-Laaksonen kertoo.

Nykyään jokainen nuori, jonka päihdekokeilusta kunnan sosiaalitoimi saa ilmoituksen, tapaakin kunnan päihdetyöntekijän – oli päihteiden käyttöaste mikä tahansa.
–  Nuoret ovat usein mielellään käyneet ulkopuolisen ihmisen kanssa sitä keskustelua esimerkiksi päihteiden vaaroista. Ne ovat keskusteluja, joita ei aina sitten niin mielellään omien vanhempien kanssa käydä. Olemme saaneet tosi hyviä palautteita sekä nuorilta että vanhemmilta, Reini-Laaksonen kertoo.

”Päihteitä saatavilla helpommin”
Aikuisilla päihteiden ongelmakäyttöön liittyy usein esimerkiksi työttömyyttä tai muita stressitilanteita. Lisäksi lääkkeillä, alkoholilla ja huumeilla pyritään joskus turruttamaan masennusta ja ahdistusta. Nuorilla käyttöön liittyy varsin usein kokeilunhalu sekä se, että päihteitä on aiempaa helpompaa saada.
– Kun nuoret tietävät, että päihteitä on helpommin saatavilla, myös kokeilunhalu kasvaa. Ostamisen helppous laskee kynnystä kokeilla – aina joku tietää jonkun, joka hakee pullon Alkosta tai jopa välittää huumaaviakin aineita, Reini-Laaksonen pohtii.

Reini-Laaksosen kokemusta tukee THL:n vuonna 2019 teettämä kouluterveyskysely, jonka mukaan jopa 35,7 prosenttia 8.-9.-luokkalaisista nuorista kokee, että omalta paikkakunnalta on ikäisensä melko tai erittäin helppoa hankkia huumeita, kuten marihuanaa tai kannabista.

Lukema ei ole juuri muuttunut kahden vuoden takaisesta, sillä vuonna 2017 samoin koki 35,8 prosenttia saman ikäisistä nuorista. Koko Pirkanmaan alueella huumeiden oston helpoksi koki 51,3 prosenttia.

Esimerkki saadaan usein kotoa
Vanhan sanonnan mukaan ”jos vanhempi ei hiihdä, ei sivakoimaan lähde lapsikaan”. Toisinaan myös kotioloilla voi olla suuri vaikutus nuoren päihteidenkäyttöön.
– Perheen sisäinen päihdekulttuuri on merkittävä asia, sillä nuoren oppima kulttuuri lähtee kotoa ja sieltä saaduista esimerkeistä. Lisäksi kaveripiiri on iso juttu – jos teini on vietävissä ja kaverit hyviä tyyppejä, täytyy olla todella vahva voidakseen sanoa, että juominen on tyhmää, Reini-Laaksonen muistuttaa.

Paineita voi synnyttää myös ympäröivä yhteiskunta.
– Nykynuorista oletetaan, että heidän pitäisi olla aikuisempia heidän ikäänsä nähden. Nuorten pitäisi selviytyä monesta asiasta,  mutta unohdetaan, että he ovat vielä lapsia. Vahvan päihteidenkäytön takaa löytyy usein muitakin asioita, joissa nuori kaipaa tukea ja apua, Reini-Laaksonen sanoo.

Reini-Laaksonen kuitenkin muistuttaa, että on paljon myös niitä nuoria, jotka kykenevät hallitsemaan omaa päihteidenkäyttöään. Urjalassa 8.-9.-luokkalaisista itsensä täysin raittiiksi kokevien oppilaiden määrä onkin kasvanut. THL:n kouluterveyskyselyn mukaan vuonna 2019 täysin raittiita oppilaista oli 64,7 prosenttia, kun vuonna 2017 luku oli 50,6 prosenttia.

Kaikki keinot käytössä
Ehkäisevän päihdetyön tavoitteena on vähentää sekä ehkäistä päihteiden käytön aiheuttamia haittoja. Päihteiden käyttäjien lisäksi huomioidaan myös käyttäjän läheiset sekä ympäröivä yhteiskunta. Tärkeä osa työtä on lisätä ymmärrystä päihteiden käytöstä sekä päihteisiin liittyvistä ilmiöistä.

Rina Reini-Laaksonen muistuttaa, että päihdekasvatuksessa yhteistyö on voimaa. Siksi päihdetyöryhmässä istuu Reini-Laaksosen lisäksi myös esimerkiksi varhaiskasvatuksen, nuorisotoimen ja terveydenhuollon edustajia sekä Alkon ja paikallisten kauppojen edustajia Ryhmä tapaa vähintään neljästi vuodessa.

Ehkäisevä päihdetyö on huomioitu myös Urjalan kunnan hyvinvointisuunnitelmassa yhtenä suunnitelman painopisteenä. Hyvinvointisuunnitelman tavoite on laatia ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma, joka huomioi ehkäisevän päihdetyön jo varhaiskas- vatuksesta lähtien. Lisäksi työryhmän on tarkoitus kartoittaa, millaisia palve-luita kunnassa tarjotaan sekä tarvitaan.

Tällä hetkellä kunnassa työskentelee sosiaaliohjaaja, joka toimii sekä päihdetyöntekijänä että tuetun asumisen ja elämänhallinnan ohjaajana. Lisäksi Akaassa terveydenhuollossa työskentelee päihdepuolen työntekijöitä, joiden kanssa myös Urjalan väki tekee tiivistä yhteistyötä.
– Teemme yhteistyötä käytännössä kaikkien mahdollisten tahojen kanssa, meillä on kontaktit myös kuntoutus- sekä sairaalaosastoille. Lisäksi pyrimme keskustelemaan vaikkapa nuorisotoimen kanssa ja löytämään yhteisen toimintalinjan, Reini-Laaksonen selittää.

Työryhmä pyrkii myös tarjoamaan ja levittämään informaatiota. Vanhempain-iltojen ja kouluvierailujen lisäksi tietoa jaetaan lehtiartikkeleissa ja sosiaalisessa mediassa. Myös kaikille kunnan työntekijöille tarjotaan mahdollisuus kunnan omiin päihdekoulutuksiin.
– Käytämme kaikkia keinoja, joita vähänkään osaamme käyttää, Reini-Laaksonen hymyilee.

Päihteiden lieve-ilmiöt huolettavat
Päihteiden käyttö on paitsi alaikäiselle laitonta, myös nuoren terveydelle haitallista. Humalassa sattuneiden tapaturmien lisäksi esimerkiksi alkoholin käytön aiheuttamat haitat näkyvät vasta pitkäkin ajan kuluttua.

Reini-Laaksonen harmittelee, kuinka harva päihteitä käyttävä nuorista ottaa terveysriskiä vakavasti. Harva nuori ottaa huomioon vaikkapa alkoholin pidemmän aikavälin vaikutuksia terveydelle.
–  Nuorelle kun sanot, että joskus vielä löydät edestäsi alkoholin käytön seuraukset, niin ei nuori ajattele ”joskus”-asiaa. Nuori ajattelee tässä ja nyt.

Reini-Laaksonen vertaa pitkäaikaisen käytön haittavaikutuksista kertomista keskusteluun, jossa nuorta patistetaan kesätöihin myöhemmin saatavan eläkkeen kartuttamiseksi.
–  Se on nuorilla sama kaikissa. Jos lähdet puhumaan, ettei kerry eläkettä jos ei käy töissä, niin vastaus on, että ”ihan sama – olen tämän ikäinen ja sinä puhut eläkkeestä”. Haaste on saada nuoret ymmärtämään asia, joka ei ole vielä ollenkaan ajankohtainen, Reini-Laaksonen huomauttaa.

Terveysriskien lisäksi päihteet aiheuttavat myös ikäviä lieveilmiöitä. Jos alaikäiselle nuorelle ei löydy lähipiiristä tuttua joka alkoholia hänelle hankkisi, voi nuori pahimmillaan sortua jopa varastamaan alkoholia – joko vanhemmaltaan tai kaupasta.
– Siinä menee monta asiaa sitten jo pieleen. Ei siis pelkästään se juominen vaan myös se, kuinka alkoholi on hankittu, Reini-Laaksonen muistuttaa.

Epäiletkö päihdeongelmaa itselläsi tai läheiselläsi?

•  Apua päihdeongelmiin saa esimerkiksi omalta terveysasemalta, sosiaalitoimesta, kunnan päihdetyöntekijältä sekä päihdeklinikalta.

• Maksuton päihdeneuvontapuhelin vastaa numerosta 0800 900 45 vuoden jokaisena päivänä, ympäri vuorokauden. Puhelimitse pääset keskustelemaan päihdetyön ammattilaisen kanssa. Soittaminen on anonyymia ja luottamuksellista.

• Päihdelinkki.fi -verkkosivuilla voit testata, onko oma päihteidenkäyttösi riskirajoilla.

• Ethän jää ongelman kanssa yksin – voit ottaa yhteyttä sekä itsesi että läheisesi puolesta.

Lisää uutisia:

Tiistai, maaliskuu 31, 2020 - 15:59
Tiistai, maaliskuu 31, 2020 - 15:54
Maanantai, maaliskuu 30, 2020 - 16:28
Maanantai, maaliskuu 30, 2020 - 15:06
Maanantai, maaliskuu 30, 2020 - 14:54

Viikon kysymys

Oletko jo havainnut aikaisia kevään merkkejä?
Pajunkissoja
50%
Linnunlaulua
50%
Sipulikukkien versoja tai puiden silmuja
0%
Sinnikkäitä sieniä
0%
En mitään yllä olevista
0%
Ääniä yhteensä: 6

 

Tervetuloa palveltavaksi!

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK