Perjantai 23.8.2019 Signe, Varma

Jätteiden lajittelu on kuin hampaiden pesu

Tilastokeskus julkaisi alkuvuonna uusinta tietoa suomalaisten jätteistä. Tilastot kertovat, että vuonna 2017 yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli2,8miljoonaa tonnia. Määrä on pysynyt samalla tasolla kuin muutamana edellisenä vuonna. Yhdyskuntajätteiden määrä ei ole kasvanut Suomessa paljoakaan, ja jätteiden hyödyntäminen on korvannut kaatopaikkasijoittamisen.

Tilastokeskus julkaisi alkuvuonna uusinta tietoa suomalaisten jätteistä. Tilastot kertovat, että vuonna 2017 yhdyskuntajätteiden kokonaismäärä oli2,8miljoonaa tonnia. Määrä on pysynyt samalla tasolla kuin muutamana edellisenä vuonna. Yhdyskuntajätteiden määrä ei ole kasvanut Suomessa paljoakaan, ja jätteiden hyödyntäminen on korvannut kaatopaikkasijoittamisen.

Asukasta kohti laskettuna jätteiden määrä on vakiintunut noin viiteensataan kiloon vuodessa. Jos haluaa havainnollistaa ajatusta, voi kuvitella asuinsijansa pihalle tuhannen voipaketin kasan yhtä ja toista.
Kaksi vuotta sitten enää noin prosentti yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikoille. Tilastokeskus kertoo, että tilalle on tullut jätteiden hyödyntäminen. Aiemmin kaatopaikalle viety jäte hyödynnetään energiantuotannossa ja hyödyntämällä materiaaleja.

Materiaalihyödyntämisen osuus laskikaksi vuotta sitten 41prosenttiin, mutta energiahyödyntämisen osuus kasvoi58prosenttiin. Jätteiden polttamisesta on tullut arkipäivää.

Tilastotieto kertoo edelleen, että erityisesti kuitupakkausten ja muun keräyskuidun materiaalihyödyntämisaste on korkea.

Biojätteestä suuri osa kompostoidaan tai mädätetään, yhteensä noin 370 000 tonnia. Mädätysjäännös käytetään maanparannusaineena tai viherrakentamisessa, kuten kompostimultakin.

Tämä kaikki kuulostaa hyvältä. Jos jätteiden määrä vuositasolla ei kasva, suomalaiset ovat ehkä oppineet miettimään, kannattaako aina ostaa uutta. On ehkä myös opittu syömään aiempaa useammin se kaikki ruoka, joka kaupasta kotiin jääkaappiin kannetaan.

Kierrättäminen on jokseenkin yhtä helppoa kuin hampaiden pesu kaksi kertaa päivässä. Kun tavan on kerran omaksunut, sen mukaan toimii automaattisesti. Ihminen voi jätteiden lajittelijanakin olla positiivisella tavalla tapojensa orja.

Kaupungeissa kierrättäminen on helpompaa, kun eri materiaaleja varten on laatikkonsa parhaimmillaan taloyhtiön jätekatoksessa. Muutenkin matka kierrätyspisteille on kohtuullisen lyhyt. Maalla pitää osoittaa vähän enemmän viitseliäisyyttä.

Kun nykyään aina huudellaan yhteisöllisyyden perään, voisi sitä hyvin harrastaa myös jätteiden keräämisessä. Siististi pakatut jätteet – kuten muovin ja metallit – voisi joku kerätä naapurustosta keskitetysti autonsa perään ja viedä ne tavallisten ajoreittiensä varrelle oikeisiin keräysastioihin kaikille sopivin väliajoin.

Autolliset naapurit voisivat sopia vuorot keskenään ja tehdä hyvän työn ilman, että se ketään kohtuuttomasti rasittaa. Hyväntekijöille jokainen voi kehitellä omat keinonsa kiittää avusta. Luonto kiittää varmasti.

Kierrättäminen on elintärkeää. Tästä on kuitenkin vielä matkaa siihen, että kulutusta aidosti vähennetään ja sitä kautta myös jätteiden määrä laskee oleellisesti.

Maailma on jo nyt tavaraa täynnä. Ihan aina ei tarvitse hankkia uutta, vaikka mieli tekee.

Minna Mäkelä
minna.makela@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:

 

Viikon kysymys

Aiotko aloittaa uusia harrastuksia?
Ilman muuta
43%
Vanhat riittää
43%
En harrasta
14%
Ääniä yhteensä: 7

 

Tervetuloa palveltavaksi!

Toimittajahaku

Osuuspankki logo

Urjalan paksuin puu kisa

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK