Perjantai 19.7.2019 Saara, Salla, Salli, Sara, Sari

Pikapiipahdus savannille

Päätin eilen päiväni Afrikan savannille. Leijonat karjuivat taustalla, kun silmät painuivat kiinni. Olen hullaantunut äänikirjamaailmaan. Tuntuu kivalta, kun joku lukee iltasatua ääneen kuten lapsena. Pääsen budjettimatkalle apinanleipäpuun katveeseen kesken tavallisen arjen. Uni on tosin vienyt useimmiten mukanaan alta aikayksikön. Kun olen myöhemmin palannut tarkistamaan, mikä on viimeisin asia, jonka muistan edelliseltä illalta, löytyy se useimmiten ääniraidan ensimmäiseltä kymmeneltä minuutilta.

Päätin eilen päiväni Afrikan savannille. Leijonat karjuivat taustalla, kun silmät painuivat kiinni. Olen hullaantunut äänikirjamaailmaan. Tuntuu kivalta, kun joku lukee iltasatua ääneen kuten lapsena. Pääsen budjettimatkalle apinanleipäpuun katveeseen kesken tavallisen arjen. Uni on tosin vienyt useimmiten mukanaan alta aikayksikön. Kun olen myöhemmin palannut tarkistamaan, mikä on viimeisin asia, jonka muistan edelliseltä illalta, löytyy se useimmiten ääniraidan ensimmäiseltä kymmeneltä minuutilta.

Kuuntelen äänikirjoja rennosti. En välttämättä paikkaa ohimenneitä sivuja palaamalla takaisinpäin. Annan remmin luistattaa sopivasti. Arjen vyöryttyä joululoman jälkeen päälle kuin hyökyaallon, olen todennut, että remmin pitää sopivissa kohdissa antaa luistattaa, jotta toisissa jaksaa viilata pilkkua. Äänikirjat toimikoot ensisijaisesti unentuojina.

En aseta äänikirjaa ja perinteistä kirjaa samalle viivalle. Jos haluaisin mahdollisimman hyvän lukukokemuksen, valitsisin ehdottomasti perinteisen kirjan, jonka voisin lukea omaan tempooni. Ääninäyttelijä tekee aina tulkinnan. Useimpien tempo on omalle ajattelulleni liian hidas ja liian selkokielinen. Jotkin painotukset ärsyttävät. Mutta en välitä, annan nyt vaan sen remmin luistattaa.

Jo parikymmentä vuotta sitten äänikirjoja oli tarjolla mukiinmenevästi. Käsityöläisystäväni kuunteli mahdottomat määrät kirjallisuutta samalla kun kutoi mattoja. Nykytekniikka tuo kirjallisuuden yhä paremmin luo. Äänikirjasovellusten hyvä puoli on se, että mahtava valikoima uutuusteoksiakin kulkee aina mukana. Ne ovat parin klikkauksen päässä omassa puhelimessasi.

Enää ei tarvitse olla kärppänä sunnuntai-iltapäivisin nauhoittamassa Knalli ja sateenvarjo -kuunnelmia iltasaduiksi, kuten vuosituhannen vaihteessa. Äänikirjan voi valita hetken mielijohteessa ja laittaa bluetoothin kautta kuulumaan esimerkiksi auton stereoista. Yhtä hyvin kirjaa voi kuunnella kuulosuojaimien kautta vaikkapa peuraa kytätessä keskellä hämärtyvää peltomaisemaa.

Muutama päivä sitten valtakunnanuutisissa kaavailtiin, että Suomeen voitaisiin saada jopa jo ensi vuonna valtakunnallinen e-kirjasto. Saa nähdä mihin tämä äänien maailma on menossa, kiinnostusta ja vauhtia tuntuu nyt olevan ilmassa.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:

Viikon kysymys

Joko mustikat ovat kypsiä?

 


Tervetuloa palveltavaksi,
napsauta mainosbanneria!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK