Perjantai 22.3.2019 Vihtori

Jaksamisen rajat ja kaksiteräinen miekka

Useat tuntemistani yrittäjistä tekevät töitä käytännössä ilman lomia. Viikonloput ja pyhätkin tuppaavat hurahtamaan arkisissa askareissa. Itsenäinen yrittäjä on vapaa päättämään itse vapaa-ajastaan. Asian kääntöpuoli on se, että vastuu töiden hoitumisesta ja toimeentulosta seuraa mukana aina.

Useat tuntemistani yrittäjistä tekevät töitä käytännössä ilman lomia. Viikonloput ja pyhätkin tuppaavat hurahtamaan arkisissa askareissa. Itsenäinen yrittäjä on vapaa päättämään itse vapaa-ajastaan. Asian kääntöpuoli on se, että vastuu töiden hoitumisesta ja toimeentulosta seuraa mukana aina.

Yrittäjällä on saman verran tunteja vuorokaudessa kuin kenellä tahansa muullakin ihmisellä. Hänellä on myös samat jaksamisen rajat, vaikka työ olisikin mieluisaa. Kroppa, joka vaatisi liikuntaharrastuksen ja mieli, joka pysyisi virkeänä kulttuuririennoista. Lapset, jotka tarvitsevat vanhempiensa aikaa; apua läksyjenteossa ja yhteisen kesälomaviikon, jolloin voi vaikka tuijotella pilviä nurmikolla makoillen.

Monet kerrat olen kuullut yrittäjän huokaavan, että voimat ovat vähissä ja loman tarpeessa oltaisiin. Että lisää työvoimaa tarvittaisiin jakamaan työmäärää.

Heti perään olen useimmiten saanut kuulla, miten työläs ja riskaabeli rekrytointiprosessi olisi. Pohdinnan siitä, että pienyritys ei kestäisi virherekrytointia. Laskelman siitä, paljonko henkilön työllistäminen kaikkine kuluineen maksaisi. Puhumattakaan siitä, paljonko lisäkuluja tulisi, jos työntekijä jäisikin äitiyslomalle tai parille.

Pienyrittäjä kantaa suurta vastuuta. Niin suurta, että sitä olisi yhteiskunnan taholta mielestäni kevennettävä. Mutta miten?

Hallitus käy parhaillaan poliittista kädenvääntöä ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Tämänkin viikon poliittiset työtaistelut liittyvät hallituksen jatkovalmistelussa olevaan lakiehdotukseen, jonka tavoitteena on helpottaa työllistämistä keventämällä henkilöön liittyviä irtisanomisperusteita alle kymmenen työntekijää työllistävissä yrityksissä. Hallitus antanee esityksensä eduskunnalle marraskuussa.

Mutta parantaisiko toimenpide todella työllisyyttä? Voisiko olla jopa niin, että uuden lain myötä pienyrittäjän olisi vaikeampi saada työvoimaa, työnhakijan kokiessa saavansa turvatumman työpaikan suuremmasta yrityksestä?

Onko tasapuolisuuden nimissä oikein, että työntekijä voitaisiin toisista yrityksistä irtisanoa eri perustein kuin toisista? Entä voitaisiinko pienyrittäjää ja työllistämistä tukea ilman, että koskettaisiin irtisanomissuojaan?

Hallitus odottaa ammattiyhdistysliikkeeltä ehdotuksia vaihtoehtoisiksi työllistämisen helpottamisen tavoiksi ilman, että valtiolle koituisi toimenpiteistä kustannuksia. Mielenkiinnolla odotamme, löytyykö sellaisia kuningasideoita.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:

Viikon kysymys

Onko liputuspäiviä jo liikaa?

 


Tervetuloa palveltavaksi,
napsauta mainosbanneria!

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK