Lauantai 21.9.2019 Mervi

Ensi vuoden eurot pöydällä

Kalenterivuodesta on jäljellä enää loppusuora. Ja kuten aina maalin häämöttäessä, on aika spurtata. Niin yrityksissä, yhdistyksissä kuin julkisen alan organisaatioissakin viimeistellään ensi vuoden budjetteja, uusitaan sopimuksia ja lisenssejä, ehkä tehdään tilinpäätösostoksiakin.

Kalenterivuodesta on jäljellä enää loppusuora. Ja kuten aina maalin häämöttäessä, on aika spurtata. Niin yrityksissä, yhdistyksissä kuin julkisen alan organisaatioissakin viimeistellään ensi vuoden budjetteja, uusitaan sopimuksia ja lisenssejä, ehkä tehdään tilinpäätösostoksiakin.

Mietitään, että kun tämän puristuksen vielä jaksaa, niin sitten helpottaa. Odotetaan kieli vyön alla, että sitten kun taas tammikuu koittaa, voidaan keskittyä normiarkeen ja tavalliseen työntekoon. Välillä käy mielessä, että onko aivan kaikki päätökset ja muutokset todella ajoitettava vuodenvaihteeseen. Monet ovat.

Kun vanhaa vuotta purkitetaan, samalla pohditaan ensi vuoden strategisia painotuksia. Painotukset budjeteissa määrittävät ne osa-alueet, joihin seuraavana vuonna satsataan. Tämän lehden sivuilta voit lukea, millaisia ajatuksia Urjalan kuntapäättäjillä on ensi vuoden budjetista, joka on menossa valtuuston päätettäväksi ensi maanantaina.

Budjetilla luodaan perusta urjalalaisten hyvinvoinnille ja kunnan elinvoimalle. Valinnoissa ja painotuksissa näkyvät, mitkä asiat nähdään Urjalan elinvoimatekijöinä ja miten kuntalaisille pyritään tarjoamaan parhaat mahdolliset palvelut resursseilla, jotka eivät valitettavasti ole rajattomat.

Budjetissa pitää huomioida, kuinka taklataan muun muassa lapsiperheiden kotipalvelu, teiden ja katujen hoito sekä vanhusten laitoshoito. Unohtaa ei pidä myöskään kirjastopalveluita, jätehuoltoa, äitiys- ja lastenneuvolaa, kansalais- ja työväenopistopalveluita, liikuntaa ja kierrätyksen järjestämistä.

Kuntaliiton verkkosivuilla voi vertailla eri kuntien kustannusrakenteita vuoden 2016 tilinpäätöstietojen kautta. Aineistosta paljastuu muun muassa, että Urjalassa on satsattu varsin vähän liikuntaan ja ulkoiluun; keskimäärin 43 euroa asukasta kohti. Pirkanmaan kuntien euromääräinen keskiarvo tämän palvelun osalta on ollut 103 euroa asukasta kohti.

Sen sijaan lukiokoulutuksen osalta Urjalan panostus on ollut 165 euroa asukasta kohti Pirkanmaan keskiarvon jäädessä 108 euroon henkilöltä.

Taas päästään siihen tosiasiaan, että tietoja voidaan toki vertailla, mutta kaupunkien ja kuntien vertailussa täytyy muistaa niiden olevan hyvin erilaisia asukasmääristään ja elinkeinorakenteistaan lähtien.

Se kuitenkin voitaneen aineistosta päätellä, että oma lukio on Urjalalle tärkeä asia.

Heli Lehtelä
heli.lehtela@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:

 

Viikon kysymys

Aiotko aloittaa uusia harrastuksia?
Ilman muuta
60%
Vanhat riittää
30%
En harrasta
10%
Ääniä yhteensä: 10

 

Tervetuloa palveltavaksi!

Toimittajahaku

Osuuspankki logo

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK