Keskiviikko 12.8.2020 Klaara

Sekoilu jäytää politiikkaa

Ylen uutiset kävi maanantaina Urjalassa kyselemässä pienen kunnan asukkaiden ja kuntajohdon tuntoja meneillään olevasta sote-uudistuksesta. Kommenteissa tuli esiin huoli erityisesti varttuneemmasta väestöstä, kun uudistuksen yhtenä kulmana on terveyskeskusten väheneminen ja niiden korvaaminen muun muassa digitaalisilla palveluilla. Kunnanjohtaja esitti aivan kohtuullisen toivomuksen, että jokaisessa itsenäisessä kunnassa säilyisi ainakin yksi sosiaali- ja terveyskeskus.

Terveyskeskusten väheneminen on sekin tässä vaiheessa vain olettamus, joskin melko todennäköinen. Tämän lisäksi sote-uudistuksessa on muutenkin vielä enemmän oletuksia kuin tietoa, erityisesti kuntatasolla. Maakuntamallista on valtionhallinnossa vahva näkemys, ja sen myötä sote-palveluiden järjestämisvastuu ja keskeinen päätäntävalta siirtyisi kunnilta uudelle hallintotasolle. Kuitenkin on hämärän peitossa, miten kukin maakunta toteuttaa vastuunsa sote-palvelujen järjestämisestä, koska maakunta voi tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa, tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Maakunta ottaa käyttöönsä ne nykyiset sote-alan toimipisteet, joita se katsoo tarvitsevansa, mutta muut lakkautetaan ja tyhjenevät kiinteistöt ovat jäämässä kuntien kontolle.

Näin oletettavasti tapahtuu. Varmuutta ei ole, ja tässä epätietoisuudessa kunnat tekevät päätöksiä ja suunnitelmia vielä parin vuoden ajan. Näin siinä tapauksessa, että maakuntamalli tulee käyttöön vuoden 2019 alusta. Kovin paljon on vielä keskeneräisiä asioita sitä ennen, kaksi vuotta kuluu nopeasti. Sote-uudistus olisi menossa käyttöönottovaiheeseen kuluvalla hallituskaudella, jos aikataulu pitää ja järjestämislaki tulee ajoissa voimaan. Tätäkään ei voida pitää kovin varmana, niin haparoivaa on hallituksen toiminta reippaan alun jälkeen ollut. Tällä viikolla nähtiin jälleen uusi sekoilu hallituksen toiminnassa, kun suurella kohulla esitelty liikenneuudistusmalli kuopattiin todeten, että maan istuva hallitus on sisällään täysin eri linjoilla pitkään ja kalliisti valmistellusta muutoksesta. Myös sotessa on hallituksen sisällä jännitteitä, joiden pelätään laukeavan varsinkin, jos eripura muissa hankkeissa lisääntyy.

Ei ole ihme, että tässä tilanteessa kansalaisia ei politiikka kiinnosta tai se korkeintaan ärsyttää. Ehdokashankinnassa puolueaktiivit ovat kohdanneet turhautumista politiikan tilaan, mikä laimentaa entisestään halua hakeutua kunnalliseen päätöksentekoon. Tämä on vaarallista, sillä huolimatta ennustetusta kuntien vaikutusvallan vähenemisestä, edelleen vaikuttaminen ja hyvä päätöksenteko paikallistasolla on hyvin tärkeää. Kunnat päättävät edelleenkin muun muassa kouluista, päivähoidosta, elinkeinopolitiikasta ja kaavoituksesta. Kaikki nämä ovat tärkeitä kunnan vetovoimaisuudelle ja elinvoimalle, eikä menestystä ole luvassa ilman hyvää valmistelua ja päätöksentekoa. Siinä ovat parhaat voimat tarpeen. Urjala on huomattavasti vahvempi kohtaamaan niin soten kuin muutkin tulevaisuuden haasteet, kuin mitä se oli vielä muutama vuosi sitten.

On siis tehty hyviä päätöksiä, hyvällä joukolla. Molempia tarvitaan myös jatkossa, siksi politiikkaan kannattaa lähteä, jos yhtään siltä tuntuu ja vaikka vähän ärsyttäisikin. Tai oikeastaan juuri siksi.

Ylen uutiset kävi maanantaina Urjalassa kyselemässä pienen kunnan asukkaiden ja kuntajohdon tuntoja meneillään olevasta sote-uudistuksesta. Kommenteissa tuli esiin huoli erityisesti varttuneemmasta väestöstä, kun uudistuksen yhtenä kulmana on terveyskeskusten väheneminen ja niiden korvaaminen muun muassa digitaalisilla palveluilla. Kunnanjohtaja esitti aivan kohtuullisen toivomuksen, että jokaisessa itsenäisessä kunnassa säilyisi ainakin yksi sosiaali- ja terveyskeskus.

Terveyskeskusten väheneminen on sekin tässä vaiheessa vain olettamus, joskin melko todennäköinen. Tämän lisäksi sote-uudistuksessa on muutenkin vielä enemmän oletuksia kuin tietoa, erityisesti kuntatasolla. Maakuntamallista on valtionhallinnossa vahva näkemys, ja sen myötä sote-palveluiden järjestämisvastuu ja keskeinen päätäntävalta siirtyisi kunnilta uudelle hallintotasolle. Kuitenkin on hämärän peitossa, miten kukin maakunta toteuttaa vastuunsa sote-palvelujen järjestämisestä, koska maakunta voi tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa, tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Maakunta ottaa käyttöönsä ne nykyiset sote-alan toimipisteet, joita se katsoo tarvitsevansa, mutta muut lakkautetaan ja tyhjenevät kiinteistöt ovat jäämässä kuntien kontolle.

Näin oletettavasti tapahtuu. Varmuutta ei ole, ja tässä epätietoisuudessa kunnat tekevät päätöksiä ja suunnitelmia vielä parin vuoden ajan. Näin siinä tapauksessa, että maakuntamalli tulee käyttöön vuoden 2019 alusta. Kovin paljon on vielä keskeneräisiä asioita sitä ennen, kaksi vuotta kuluu nopeasti. Sote-uudistus olisi menossa käyttöönottovaiheeseen kuluvalla hallituskaudella, jos aikataulu pitää ja järjestämislaki tulee ajoissa voimaan. Tätäkään ei voida pitää kovin varmana, niin haparoivaa on hallituksen toiminta reippaan alun jälkeen ollut. Tällä viikolla nähtiin jälleen uusi sekoilu hallituksen toiminnassa, kun suurella kohulla esitelty liikenneuudistusmalli kuopattiin todeten, että maan istuva hallitus on sisällään täysin eri linjoilla pitkään ja kalliisti valmistellusta muutoksesta. Myös sotessa on hallituksen sisällä jännitteitä, joiden pelätään laukeavan varsinkin, jos eripura muissa hankkeissa lisääntyy.

Ei ole ihme, että tässä tilanteessa kansalaisia ei politiikka kiinnosta tai se korkeintaan ärsyttää. Ehdokashankinnassa puolueaktiivit ovat kohdanneet turhautumista politiikan tilaan, mikä laimentaa entisestään halua hakeutua kunnalliseen päätöksentekoon. Tämä on vaarallista, sillä huolimatta ennustetusta kuntien vaikutusvallan vähenemisestä, edelleen vaikuttaminen ja hyvä päätöksenteko paikallistasolla on hyvin tärkeää. Kunnat päättävät edelleenkin muun muassa kouluista, päivähoidosta, elinkeinopolitiikasta ja kaavoituksesta. Kaikki nämä ovat tärkeitä kunnan vetovoimaisuudelle ja elinvoimalle, eikä menestystä ole luvassa ilman hyvää valmistelua ja päätöksentekoa. Siinä ovat parhaat voimat tarpeen.

Urjala on huomattavasti vahvempi kohtaamaan niin soten kuin muutkin tulevaisuuden haasteet, kuin mitä se oli vielä muutama vuosi sitten. On siis tehty hyviä päätöksiä, hyvällä joukolla. Molempia tarvitaan myös jatkossa, siksi politiikkaan kannattaa lähteä, jos yhtään siltä tuntuu ja vaikka vähän ärsyttäisikin. Tai oikeastaan juuri siksi.

 

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:


 

Tervetuloa palveltavaksi!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK