Keskiviikko 12.8.2020 Klaara

Hyvän tekeminen pitää tuoda lähelle

Joulu on antamisen juhlaa, mutta kuten elämä yleensäkin, se näyttäytyy eri ihmisille erilaisena. Vähävaraisemmille juhla ei ole yhtä yltäkylläinen ja moni lapsi lukee postiluukusta tulvivia lelukuvastoja ymmärtäen jo, että pitkän lahjalistan laatiminen on turhaa.

Joulu on antamisen juhlaa, mutta kuten elämä yleensäkin, se näyttäytyy eri ihmisille erilaisena. Vähävaraisemmille juhla ei ole yhtä yltäkylläinen ja moni lapsi lukee postiluukusta tulvivia lelukuvastoja ymmärtäen jo, että pitkän lahjalistan laatiminen on turhaa.

Joulun aika on sopiva kohta solidaarisuudelle ja hyvän pienelle tasaamiselle. Tämä näkyy erilaisten kampanjoiden tulvana: joulupadat, Hyvä Joulumieli -keräys, Operaatio Joulun Lapsi ja monet muut tempaukset auttavat meitä auttamaan. Nuorkauppakamarin Joulupuu-keräys on yksi hyvin helpoksi tehty kanava tuottaa jouluiloa niille, joilla sitä muuten olisi vähemmän. Joulupuu järjestetään nyt ensimmäisen kerran Urjalassa, ja sen kohdalla erityispiirteenä on varmuus, että tuotosta ei kukaan edes pysty kuorimaan mitään päältä. Kerättävät lahjat menevät paikallisille lapsille, jotka on nimetty jo ennalta. Saaja ja antaja eivät tule toisistaan tietämään, mutta ajatus siitä että voit tuottaa tietämättäsi iloa lapselle ihan lähelläsi on melko sykähdyttävä.

Hyvän tekeminen ei kuitenkaan välttämättä ole kovimmassa kurssissa juuri nyt. Urjalan Sanomat kysyi nettisivuillaan viimeisen viikon ajan ”Harrastatko hyväntekeväisyyttä?”. Kysymys sai vertailukelpoisesti viikottaisista nettikysymyksistä toiseksi vähiten vastauksia lähes kaksivuotisen tarkastelujakson aikana. Puolet vähistä vastaajista kertoi auttavansa vapaaehtoisesti pitkin vuotta, mutta lähes yhtä moni on sitä mieltä, että verojen maksaminen riittää yhteisen hyvän suhteen.

Tämä sinänsä kapea ja epätieteellinen otos antanee suuntaviivaa ja syyn olettaa, että tiukkoina aikoina yhä useampi kokee, että ei pysty auttamaan tai kokee itsensä olevan ennemmin muiden avun tarpeessa. Etuuksien leikkaukset saavat monien verotaakan tuntumaan raskaammalta eikä sitä katkeroidessa hyvää tahtoa löydy.

Itsekkyys ei kuitenkaan ole tilanteen ainoa nimittäjä. Monia kalvaa epäilys, ettei apu mene perille todellisille tarvitsijoille, vaan valuu hallintoon tai erityisesti kaukokohteissa päätyy aivan vääriin käsiin. Avustusjärjestöjen työ on muun muassa konfliktialueilla hyvin vaikeaa, eikä avun toimittaminen vain onnistu. Kuitenkin monien järjestöjen pitäisi pystyä paremmin osoittamaan, että auttamisesta on apua, saajille pitäisi pystyä antamaan kasvot tai ainakin uskottava olemus.

Joulupuu-keräyksessä paikalliset saajat eivät saa kasvoja, mutta järjestely itsessään, on luotettava. Uskottavuutta tuo myös se että järjestäjällä on kasvot, ja että hän on samaistuttavissa ja kuin kuka tahansa meistä. Urjalalaisen Marika Taskilan tempaus sai viime viikolla valtakunnallista julkisuutta, kun hän tarjosi yhdelle lapsiperheelle mahdollisuutta tulla ilmaiseksi tutustumaan poneihinsa ja haastoi muut suomalaiset hevostallit mukaan. Tempauksessa on mukana nyt jo kymmeniä talleja ja lukuisat perheet ovat tarttuneet mahdollisuuteen saada elämyksiä lapsilleen.

Tällaisia esimerkkejä tarvitaan, niin jouluna kuin koska tahansa.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:


 

Tervetuloa palveltavaksi!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK