Keskiviikko 12.8.2020 Klaara

Onko vielä veroalen aika?

Urjalan suunnitelma alentaa veroprosenttejaan on ylittänyt uutiskynnyksen ainakin maakunnallisesti: aktiivisesti Urjalan unohtava Aamulehtikin laittoi merkille kunnanhallituksen päätöksen ja uutisoi hankkeesta raflaavalla otsikolla. Tilanne onkin varsin poikkeuksellinen, ja kaiken huomion arvoinen.

Urjalan suunnitelma alentaa veroprosenttejaan on ylittänyt uutiskynnyksen ainakin maakunnallisesti: aktiivisesti Urjalan unohtava Aamulehtikin laittoi merkille kunnanhallituksen päätöksen ja uutisoi hankkeesta raflaavalla otsikolla. Tilanne onkin varsin poikkeuksellinen, ja kaiken huomion arvoinen.

Veroäyrien alentaminen on vahva signaali kunnan talouden hyvästä tilanteesta. Harvinainen toimenpide huomataan kertaluontoisesti, mutta valtakunnan kovimmin verottavien kuntien joukosta pois pyristely kaunistaa myös kunnan pidempiaikaista statusta. Imagonkohotuksen hintalappu on kunnalle esityksen mukaan yli 400 000 euroa. Se tarkoittaa useimmille veronmaksajallekin satojen eurojen säästöä, eli mitään kautta merkityksettömästä asiasta ei ole kysymys.

Veroäyrin alentaminen on kuitenkin vähintään yhtä tarkkaan mietittävä asia kuin sen korottaminen. Huolimatta siitä, että talousarvioiden lasketaan vähemmällä verokertymälläkin olevan tulevina vuosina plussalla, ei tilanne Urjalassa ole se, että kaikki rahanreiät olisi jo tilkitty. Menneiltä vuosilta on siirretty investointeja rahapulassa eteenpäin, ja velkaakin on. Esimerkiksi vesihuoltoasiat ovat olleet kirjaimellisesti pinnalla viime aikoina niin Urjalassa kuin valtakunnallisestikin, ja ilmeistä on, että paikallinen putki-infra kantaa raskasta korjausvelkaa. Vesihuoltosuunnitelmaa ei ole, vaikka se kaiketi syntyisi, jos palkkaisi jonkun sitä tekemään ja sitten toteutettaisiin. Rahalla.

Kuntien tehtävät ja myös rahoitusmalli on pian muuttumassa maakuntamalliin siirryttäessä rajusti. Maakuntamallia ohjaavaa lainsäädäntöä on sorvattu muottiin, jossa valtio voisi tietyn ajan myös määrätä kunnan veroprosentista. Ministeriön kesällä esittämien laskelmien mukaan Urjalan veroprosenttiin kohdistuu sote-ratkaisussa merkittävää nousupainetta. Kunnille jäävistä tehtävistä, niiden rahoituksesta, sote-kiinteistötaakasta ja esimerkisi lainojen korkokehityksestä on vielä niukasti tietoa. Se on tiedossa, että velat jäävät, niitä ei maakunta ota.
Pessimisti sanoisi, että ei Urjala välttämättä tämän leikin taloudellinen voittaja ole.

Urjalan talouden nopea käänne on hyvän työn tulosta, sitä ei pidä väheksyä. Mukana on kuitenkin ollut myös odottamatonta myötätuulta ulkopuolelta. Pitkän kiristämisen jälkeen urjalalaiset totisesti ansaitsisivat hyvää verotuksessaan, mutta paha pala on sekin, jos pian joudutaan nostamaan äyriä takaisin. Sekin suunta voi tulla ulkopuolelta.

Tietysti nyt on paha enää pakittaakaan kun laskuaikeet on jo noteerattu. Valtuusto ottaa tähän kantaa. Ehkä äyritemppua kestävämpi imago- ja vetovoimahyöty voisi olla palvelujen ja infran kehittämisestä sekä velkojen maksusta, vaikka tällainen parannus onkin huomattavasti vaikeampi markkinoida maailmalle. Veroprosentti taitaa kuitenkin olla melko pieni tekijä, kun suomalainen asuinpaikkansa valitsee, todettakoon tämä jälleen kerran.

Jos sote- ja maakuntatuolileikin jälkeen vielä rahaa on riesaksi asti, äyrin laskemisen huomaa varmaan Hesarikin.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:


 

Tervetuloa palveltavaksi!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK