Keskiviikko 12.8.2020 Klaara

Verotirkistely ohittaa tärkeät asiat

Palkoista on puhuttu viime päivinä paljon. Maanantaina työntekijäjärjestö STTK nosti esiin miesten ja naisten palkkaerot teemapäivän kautta, ja tiistaina julkaistiin viime vuoden verotiedot.

Palkoista on puhuttu viime päivinä paljon. Maanantaina työntekijäjärjestö STTK nosti esiin miesten ja naisten palkkaerot teemapäivän kautta, ja tiistaina julkaistiin viime vuoden verotiedot.

Asioilla on tietty yhteys, mutta julkisista verotiedoista pystyy vain melko välttävästi vertailemaan palkkatasa-arvon toteutumista tai yleensäkään henkilön työn ja käytettävissä olevan rahan vastaavuutta tai oikeutusta.

Verotuksessa näkyvät kokonaispalkkatulot toki useimmiten kertovat paljonko henkilö saa yhdestä ja ainoasta työstään palkkatuloja, mukaan luettuna lomarahat, bonukset ja ylityöt. Tässäkin on jo kuitenkin monta muuttujaa, joihin vaikuttaa henkilökohtainen suoriutuminen, työehtosopimus, paikallinen sopiminen ja moni muu seikka. Lisäksi usein esiin nostetuilla suurituloisilla mukana voi olla tuloja useammasta tehtävästä, jolloin kohtuullisuus tai kohtuuttomuus jostakin toimesta vaatisi syvempää analyysia. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen avasi poikkeuksellisesti Ylen haastattelussa tiistaina oman vuosiansionsa muodostumisen, joka osoitti ainakin hänen kohdallaan tuon työn monimuotoisuuden todeksi.

Verotietojen julkisuudelle on perusteet, se lisää yhteiskunnan läpinäkyvyyttä ylipäätään ja voi hillitä huonoja käytäntöjä työpaikoilla, jos esimerkiksi nostetaan johtajien palkkoja samaan aikaan kun työntekijöitä irtisanotaan tai yritys tekee tappiota. Myös poliittisten päättäjien tulot ovat läpinäkyviä, mikä lisää luottamusta päätöksentekoon. Suomihan on läpinäkyvyydessään varsin poikkeuksellinen maa jopa Pohjoismaissa, ja esimerkiksi Saksassa verotiedot ovat salaisia.

Tosin Talouselämän keskiviikon uutisoinnin mukaan tietojen julkistaminen voisi loppua EU:n asetuksella jo vuonna 2018. Aika näyttää, viekö eurooppalaistuminen tämän kateusviihteen suomalaisilta. Uutisointi asian ympärillä on nykyään nimittäin melko kehnoa. Roskalehdet ovat mässäilleet aina julkkisten, poliitikkojen, yrittäjien ja johtoasemassa olevien palkoilla, eikä Yle jää nykyään tässä klikkien kalastelussa juuri huonommaksi. Samaan aikaan Verohallinto tuottaa valmiiksi pureskeltuna tilastoja muun muassa kuntien ja seurakuntien verotulokertymän muutoksesta, yhteisöverokertymästä ja sen jakautumisesta sekä maksettujen verojen käyttämisestä eri sektoreilla. Näillä on merkitystä meihin kaikkiin, mutta uutisena ne eivät ainakaan iltapäivälehtiä juuri kiinnosta, koska niistä ei tule klikkejä.

Ja se palkkaerokysymys, se jää ainakin tänä vuonna verotirkistelyn varjoon. Palkkaerojen vertailussa on edellä mainitut haasteet, ja lisäksi kaikki epätasa-arvo ei ole rakenteellista, vaan yksilön valinnoillakin on merkitystä. Asia on kuitenkin tärkeä, kuten varmasti sekin paljonko huutokauppakeisarin vaimo on yrittäjänä tienannut.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:


 

Tervetuloa palveltavaksi!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK