Keskiviikko 12.8.2020 Klaara

Montako niitä tarvitaan?

Uuden kuntalain mukaan kunta saa itse päättää valtuuston koon. Akaa päätti pudottaa seuraavasta valtuustosta kahdeksan päätä pois, vaikka lain vaatimaa minimimäärääkin, vain 27 valtuutettua kannatettiin. Sama päätös on edessä pian Urjalassakin. Jos valtuusto ei asiasta päätä, kooksi määrätään asukasluvun mukaan pienin mahdollinen valtuusto, joka olisi Urjalassa vain 13 valtuutetun kokoinen. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Urjalaan riittäisi uuden lain mukaan siis vain 13 valtuutettua, jolloin yksi päättäjä edustaisi noin 380 kuntalaista, kun nyt istuvaa valtuutettuja kohden on reilut 180 urjalalaista. Näin siltikin, että valtuustoon pääsi tälle kaudelle vähimmillään 46 äänen vaalituloksella. Samalla ehdokkaita oli vaaleissa vain 63 kappaletta, eli kaksi viidestä ehdokkaasta tuli valituksi.

Pienillä paikkakunnilla juuri ehdokkaiden saamisen vaikeus houkuttaa valtuuston pienentämiseen. Kuitenkin vielä olennaisempaa olisi saada valtuustoon mahdollisimman hyviä valtuutettuja, tätä Akaassakin penättiin. Miten se paremmuus sitten määritellään, se on vaikeampi asia, mutta ainakin valtuutetun aktiivisuus, asioiden taustottaminen ja vaikuttaminen myös ennen asioiden tuloa valtuustoon takuulla parantaa päätösten laatua ja vaikuttavuutta.

Viimeksi vanhainkodin myyntipäätöksen jälkeen valtuuston erimielisestä vähemmistöstä käsin on syytetty enemmistöä vietävissä oleviksi ja sinisilmäisiksi, eikä väite toki uusi ole. Jos näin on, paranisiko tämä pienentämällä porukkaa? Voi olla, mutta samalla saattaisi kaventua myös äänekäs oppositio. Valtuuston pienentyessä luonnollista olisi myös kunnanhallituksen kutistuminen, jolloin harvempi valtuutettu olisi asioiden valmistelun ytimessä. Entistä parempi kasvualustako salaliitoille? Nythän hallituksessa on väkeä enemmän kuin koskaan, useampi edustaja joka ryhmästä, jolloin onkin erikoista, että joillekin valtuutetuille kaikki valmistelu on silti salaista valtuuston kokoukseen asti. Tämä pyykki varmaan pitäisi pestä siellä ryhmissä, joissa itse on se hallitus valittu, kuten ryhmien johtajatkin.

Todennäköisesti pienempäänkin valtuustoon mahtuisi kuitenkin muutama ikuisesti hiljaa istuva enemmistöäänestelijä, joku puheenvuoroautomaatti ja joku yhden asian räyhähenki herravihaa ylläpitämään. Kuitenkin valtuuston kokoa ja myös koko päätöksenteko-organisaatiota on syytä tarkastella kriittisesti. Kunnanhallitus ei ottanut asiaan alkukesästä kantaa, mutta valtuuston pitää päättää tulevaisuudestaan kuitenkin ripeästi. Muuten ministeriö päättää, ja sinne 13 valtuutetun joukkoon olisikin pian jo tunkua.

Uuden kuntalain mukaan kunta saa itse päättää valtuuston koon. Akaa päätti pudottaa seuraavasta valtuustosta kahdeksan päätä pois, vaikka lain vaatimaa minimimäärääkin, vain 27 valtuutettua kannatettiin. Sama päätös on edessä pian Urjalassakin. Jos valtuusto ei asiasta päätä, kooksi määrätään asukasluvun mukaan pienin mahdollinen valtuusto, joka olisi Urjalassa vain 13 valtuutetun kokoinen. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä.

Urjalaan riittäisi uuden lain mukaan siis vain 13 valtuutettua, jolloin yksi päättäjä edustaisi noin 380 kuntalaista, kun nyt istuvaa valtuutettuja kohden on reilut 180 urjalalaista. Näin siltikin, että valtuustoon pääsi tälle kaudelle vähimmillään 46 äänen vaalituloksella. Samalla ehdokkaita oli vaaleissa vain 63 kappaletta, eli kaksi viidestä ehdokkaasta tuli valituksi.

Pienillä paikkakunnilla juuri ehdokkaiden saamisen vaikeus houkuttaa valtuuston pienentämiseen. Kuitenkin vielä olennaisempaa olisi saada valtuustoon mahdollisimman hyviä valtuutettuja, tätä Akaassakin penättiin. Miten se paremmuus sitten määritellään, se on vaikeampi asia, mutta ainakin valtuutetun aktiivisuus, asioiden taustottaminen ja vaikuttaminen myös ennen asioiden tuloa valtuustoon takuulla parantaa päätösten laatua ja vaikuttavuutta.

Viimeksi vanhainkodin myyntipäätöksen jälkeen valtuuston erimielisestä vähemmistöstä käsin on syytetty enemmistöä vietävissä oleviksi ja sinisilmäisiksi, eikä väite toki uusi ole. Jos näin on, paranisiko tämä pienentämällä porukkaa? Voi olla, mutta samalla saattaisi kaventua myös äänekäs oppositio. Valtuuston pienentyessä luonnollista olisi myös kunnanhallituksen kutistuminen, jolloin harvempi valtuutettu olisi asioiden valmistelun ytimessä. Entistä parempi kasvualustako salaliitoille? Nythän hallituksessa on väkeä enemmän kuin koskaan, useampi edustaja joka ryhmästä, jolloin onkin erikoista, että joillekin valtuutetuille kaikki valmistelu on silti salaista valtuuston kokoukseen asti. Tämä pyykki varmaan pitäisi pestä siellä ryhmissä, joissa itse on se hallitus valittu, kuten ryhmien johtajatkin.

Todennäköisesti pienempäänkin valtuustoon mahtuisi kuitenkin muutama ikuisesti hiljaa istuva enemmistöäänestelijä, joku puheenvuoroautomaatti ja joku yhden asian räyhähenki herravihaa ylläpitämään. Kuitenkin valtuuston kokoa ja myös koko päätöksenteko-organisaatiota on syytä tarkastella kriittisesti. Kunnanhallitus ei ottanut asiaan alkukesästä kantaa, mutta valtuuston pitää päättää tulevaisuudestaan kuitenkin ripeästi. Muuten ministeriö päättää, ja sinne 13 valtuutetun joukkoon olisikin pian jo tunkua.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:


 

Tervetuloa palveltavaksi!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK