Keskiviikko 12.8.2020 Klaara

Kasvua kaupunkien välissäkin

Yle Tampere tekee tämän viikon ajan lähetyksensä Tampereen rautatieaseman aulasta aseman 80-vuotisjuhlan kunniaksi. Heti maanantaiaamuna haastateltavana oli VR:n yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu. Haastattelun kliimaksina toimittaja hykerrellen kysyi, milloin sitten junalla pääsee tunnissa Tampereelta Helsinkiin?

Junajohtajan ympäripyöreä vastaus tiivistyi siihen, että tarvittaisiin kolmas raide, mutta matka-aikaa on jo saatu nopeutettua aikataulujärjestelyillä. Toimittajan kysymys osoittaa sen Tampereelta käsin näyttävänkin oikealta kehitykseltä. Se kuitenkin tarkoittaa junien viilettävän pienempien paikkakuntien ohi, jollaiseksi on muuttunut VR:n mittarilla jo Akaan Toijala. Junien pysähdyksiä Toijalassa on vähennetty, mikä on hankaloittanut työmatkapendelöintiä selvästi. Bussiyhtiöt haastavat rautatietä, Onnibus etunenässä, mutta niiden kilpailustrategia nojaa ihan samaan isojen kylien välillä kiitämiseen.

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kasvukäytävää pidetään maan tärkeimpänä kehitysalueena. Sen kehittäminen on mukana hallitusohjelmassa ja verkostotyössä on kuntien lisäksi neljä eri ministeriötä. Asialle tehdyillä nettisivuilla suomenkasvukaytava.fi todetaan sen olevan ”koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin...jota pitkin on nopeaa kulkea ja jonka alueella on miellyttävää asua”.

Kulkeminen halutaan kuitenkin tehdä nopeaksi vain käytävän päästä toiseen. Kasvukäytävän kehittäminen ja sen vetovoima on tärkeää myös monille kunnille, jotka eivät ulotu pääradalle ja moottoritielle asti. Koko Etelä-Pirkanmaa Urjala mukaan lukien kurottavat kohti tätä elämänsuonta, mutta nimikkokaupunkien läheisyys ei riitä, jos niiden välillä otetaan tikkari suusta. Tampereen kasvun arvellaan jatkuvan lähivuosina voimakkaana. Se tuo työpaikkoja ja tuottavuutta, mutta samalla monia ongelmia. Kehyskunnissa on tilaa, mutta muun muassa joukkoliikenteen kehittämisessä pitää silloin katsoa keskuskaupunkia kauemmas.

Moni halajaisi varmasti pikkukuntiin, jos voisi paremmin turvata joukkoliikenteeseen. Urjalasta Tampereelle pääsee vielä kohtuullisesti bussilla, mutta esimerkiksi syöttöliikennettä Toijalan asemalle on kehnosti.
Ja onhan Urjalakin radanvarsikunta, mutta se vetovoimatekijä on nollattu VR:n puolelta jo kauan sitten. Matkustajamäärät eivät varmaan tukisi säännöllistä seisaketta, mutta tavaraliikenteessä yhteys kasvukäytävälle sekä Turkuun satamakaupunkina pitäisi olla toimiva. VR vaatisi toteen näytettyä kysyntää, mutta sen syntymiseksi pitäisi olla myös sellainen laajempi asenne ja visio, että pienemmilläkin radanvarsipaikoilla on merkitystä. Ja että rautateiden ympärille rakennettaisiin infraa, edes vastapainoksi tieliikenteen yhä kiihtyvälle rahastamiselle.

Yle Tampere tekee tämän viikon ajan lähetyksensä Tampereen rautatieaseman aulasta aseman 80-vuotisjuhlan kunniaksi. Heti maanantaiaamuna haastateltavana oli VR:n yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu. Haastattelun kliimaksina toimittaja hykerrellen kysyi, milloin sitten junalla pääsee tunnissa Tampereelta Helsinkiin?

Junajohtajan ympäripyöreä vastaus tiivistyi siihen, että tarvittaisiin kolmas raide, mutta matka-aikaa on jo saatu nopeutettua aikataulujärjestelyillä. Toimittajan kysymys osoittaa sen Tampereelta käsin näyttävänkin oikealta kehitykseltä. Se kuitenkin tarkoittaa junien viilettävän pienempien paikkakuntien ohi, jollaiseksi on muuttunut VR:n mittarilla jo Akaan Toijala. Junien pysähdyksiä Toijalassa on vähennetty, mikä on hankaloittanut työmatkapendelöintiä selvästi. Bussiyhtiöt haastavat rautatietä, Onnibus etunenässä, mutta niiden kilpailustrategia nojaa ihan samaan isojen kylien välillä kiitämiseen.

Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-kasvukäytävää pidetään maan tärkeimpänä kehitysalueena. Sen kehittäminen on mukana hallitusohjelmassa ja verkostotyössä on kuntien lisäksi neljä eri ministeriötä. Asialle tehdyillä nettisivuilla suomenkasvukaytava.fi todetaan sen olevan ”koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin...jota pitkin on nopeaa kulkea ja jonka alueella on miellyttävää asua”.

Kulkeminen halutaan kuitenkin tehdä nopeaksi vain käytävän päästä toiseen. Kasvukäytävän kehittäminen ja sen vetovoima on tärkeää myös monille kunnille, jotka eivät ulotu pääradalle ja moottoritielle asti. Koko Etelä-Pirkanmaa Urjala mukaan lukien kurottavat kohti tätä elämänsuonta, mutta nimikkokaupunkien läheisyys ei riitä, jos niiden välillä otetaan tikkari suusta. Tampereen kasvun arvellaan jatkuvan lähivuosina voimakkaana. Se tuo työpaikkoja ja tuottavuutta, mutta samalla monia ongelmia. Kehyskunnissa on tilaa, mutta muun muassa joukkoliikenteen kehittämisessä pitää silloin katsoa keskuskaupunkia kauemmas.
Moni halajaisi varmasti pikkukuntiin, jos voisi paremmin turvata joukkoliikenteeseen. Urjalasta Tampereelle pääsee vielä kohtuullisesti bussilla, mutta esimerkiksi syöttöliikennettä Toijalan asemalle on kehnosti.

Ja onhan Urjalakin radanvarsikunta, mutta se vetovoimatekijä on nollattu VR:n puolelta jo kauan sitten. Matkustajamäärät eivät varmaan tukisi säännöllistä seisaketta, mutta tavaraliikenteessä yhteys kasvukäytävälle sekä Turkuun satamakaupunkina pitäisi olla toimiva. VR vaatisi toteen näytettyä kysyntää, mutta sen syntymiseksi pitäisi olla myös sellainen laajempi asenne ja visio, että pienemmilläkin radanvarsipaikoilla on merkitystä. Ja että rautateiden ympärille rakennettaisiin infraa, edes vastapainoksi tieliikenteen yhä kiihtyvälle rahastamiselle.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:


 

Tervetuloa palveltavaksi!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK