Tiistai 25.6.2019 Uuno

Aurinko paistaa toisille eri tavoin

Kevätaurinko lämmittää jo tuntuvasti ja lumet sulavat vauhdilla. Aurinkoiset päivät vaikuttavat talven jälkeen mieleen nopeasti ja useimpien yleinen virkeys ja hyväntuulisuus kasvaa. Ilmiö vain voimistuu pian, kun kellojen siirron jälkeen hereillä oloajasta entistä suurempi osa on valoisaa.

Kevätaurinko lämmittää jo tuntuvasti ja lumet sulavat vauhdilla. Aurinkoiset päivät vaikuttavat talven jälkeen mieleen nopeasti ja useimpien yleinen virkeys ja hyväntuulisuus kasvaa. Ilmiö vain voimistuu pian, kun kellojen siirron jälkeen hereillä oloajasta entistä suurempi osa on valoisaa.

Kolikossa on kuitenkin kääntöpuolensa. Tilastojen ja tutkimusten mukaan itsemurhien ja niiden yritysten määrä alkaa kasvaa helmikuusta alkaen ja on huipussaan kevään ja alkukesän heinäkuuhun asti. Terveystalon tuoreen tiedotteen mukaan pohjoisilla alueilla kuten Suomessa, vuodenaikamasennukseen sairastutaan jopa seitsemän kertaa todennäköisemmin kuin vaikka Floridassa. Vuodenaikamasennuksesta, eli usein kevätmasennuksena tunnetusta sairaudesta voi kärsiä, vaikka muina vuodenaikoina jaksaisi hyvin.

Kevään ja valon positiiviset vaikutukset ovat suoraan biologisesti selitettävissä: valon lisääntyminen vaikuttaa eritoten aivojen serotoniinin ja melatoniinin välittäjäaineisiin, ja siten muun muassa hormonituotantoon. Mielialaa säätelevän serotoniinin lisääntyminen piristää useimpia, mutta joillakin sama asia saa aikaan aivan vastakkaisen reaktion. Erityisesti masennukseen taipuvaiset ihmiset voivat vaipua kevätmasennukseen hormonimuutosten lisäksi myös siksi, että kokevat paineita piristyä ja jaksaa paremmin keväällä muiden hehkuttaessa virkeyttään.

Kevätväsymyksestä usein vitsaillaankin, mutta se on tosiasiassa lääketieteellisesti kevätmasennuksen lievempi muoto ja sinänsä vakava ja hoidettava asia. Kummankin tasoiseen mielialahäiriöön voi sairastua myös aikaisemmin terve ja tasapainoinen ihminen, jolloin oireiden tunnistaminen ja aikainen hoito on tärkeää. Kevätväsymys on masennusta yleisempi ilmiö ja lievempi siksi, että väsynyt osaa vielä auttaa itseään. Asiantuntijoiden mukaan reipas liikunta ja terveellinen ravinto on paras apu kaikkea uupumista vastaan. Valon lisääntyessä pitäisi myös malttaa silti nukkua riittävästi sekä totutella valoon vähitellen. Myös paljon puhutun D-vitamiinin käyttö talven yli auttaa osalla torjumaan kevätväsymystä.

Hyvinvoivan läheisen voi olla vaikeaa huomata toisen mielialan synkkenemistä. Kuitenkin kevätmasennuksesta kärsivä tarvitsee apua ja hoitoa kuten masennuspotilas aina, vaikka ei itse tilaansa ja avuntarvetta tunnistaisikaan. Kevään helliessä on edelleen syytä pitää huolta myös muista ja tunnistaa se, jos jollakin mieli vain mustenee auringossa.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:

Viikon kysymys

Haittaako, jos kokko jää polttamatta?

 


Tervetuloa palveltavaksi,
napsauta mainosbanneria!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK