Tiistai 25.6.2019 Uuno

Hyvinvointia on tarjolla

Sairauksien ja vammojen ehkäiseminen on tunnetusti halvempaa ja mielekkäämpää kuin niiden hoitaminen. Liikunnan ja terveellisten peruselämäntapojen merkitystä korostetaan kaikkialla, ja samalla tarjolle tulee koko ajan enemmän myös mahdollisuuksia kehon ja mielen virkistämiseen ulkopuolisilla palveluilla.

Sairauksien ja vammojen ehkäiseminen on tunnetusti halvempaa ja mielekkäämpää kuin niiden hoitaminen. Liikunnan ja terveellisten peruselämäntapojen merkitystä korostetaan kaikkialla, ja samalla tarjolle tulee koko ajan enemmän myös mahdollisuuksia kehon ja mielen virkistämiseen ulkopuolisilla palveluilla.

Muutaman vuoden takaisessa sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointipalvelujen historiaa käsittelevässä julkaisussa todetaan, että näiden palvelujen tehtävä on muuttunut sairauksien poistamisesta hiljalleen kohti hyvinvoinnin ylläpitämistä. Lisäksi yksilön mahdollisuudet vastata omasta hyvinvoinnistaan ovat lisääntyneet selvästi. Jälkimmäinen viittaa sekä tiedon lisääntymiseen, että myös juuri erilaisten tämän alan palvelujen lisääntymiseen.

Urjalassakin hyvinvointiin ja terveyteen liittyvien palvelujen kirjo on lisääntynyt jatkuvasti, ja usean Urjalassa uuden yrittäjän aloittaessa alkuvuodesta valikoima monipuolistuu edelleen. Eräs toisen alan yrittäjä puuskahtikin kahvipöytäkeskustelussa, että näitä hyvinvointipalveluja on nyt jo joka talossa, viitaten keskustan liikekiinteistöihin. Hän on oikeassa, mutta ei ehtinyt kertomaan mitä sitten pitäisi olla, jos näin ei ole hyvä.

Yritysrintamalla on taipumus muotoutua melko suoraviivaisesti kysynnän mukaan, ja yrittäjät visionääreinä pyrkivät reagoimaan kysyntään jopa etupainoisesti. Urjalan väestön hiljalleen ikääntyessä kysyntä kremppojen kuntouttamiseen ja ehkäisemiseen ei ainakaan vähene. Ihme olisi, jos se ei synnyttäisi tarjontaa.

Yksityisen sektorin palvelut täydentävät julkista terveydenhuoltoa ja myös keventävät sen taakkaa auttaen ihmisiä itse ylläpitämään terveyttään. Kuitenkin yksi hyvinvoinnin kehityksen leimallinen piirre on hyvinvoinnin ja terveyden kasvava riippuvuus ihmisen tuloista ja sosioekonomisesta asemasta. Pienituloisemmilla hyvinvointi siis keskimäärin heikkenee, tai ainakin paranee vähemmän kuin hyvätuloisilla. Tämä voi johtua eri syistä, mutta yhteys on melko suora ihmisen mahdollisuuksiin käyttää rahaa hyvinvointinsa lisäämiseen.

Kaupallisten hyvinvointipalvelujen voidaankin väittää hyödyttävän vain hyvätuloisia, vaikka yksityisellä puolella hoidetaan asiakkaita paljon myös julkisen puolen lähetteillä. Kuitenkin tarjonnan lisääntyminen toivottavasti lähentää kaikkia kansalaisia terveyspalvelujen hankkimiseen myös ostamalla, sillä ennaltaehkäisevällä itsestään huolehtimisella voi säästää myös omaa rahaa myöhemmin.

Kysynnän ja tarjonnan kohtaamista voisi helpottaa myös julkiselta puolelta käsin kehittämällä voimakkaammin palvelusetelijärjestelmää, jossa kuntalainen voi ostaa oman kuntansa myöntämällä setelillä tietystä arvosta hyvinvointipalveluja kohtuullisella omavastuulla. Palvelusetelilain tultua voimaan 2009 on seteli otettu käyttöön monissa kunnissa, mutta haasteita on ollut myös paikallisten palvelujen puutteessa.

Jos palvelutarjonta alkaa olla kunnossa, kysymys on vain yhteistyöstä. Myös avarakatseisessa tuettujen palvelujen valinnassa voitaisiin saada yllättäviä tuloksia aikaan kansalaisten voinnissa. Erilaista hyvinvointiapua on kyllä tarjolla, kunhan asiakkaat vielä saadaan palveltavaksi.

Olli Ristimäki
olli.ristimaki@urjalansanomat.fi

Aiempia pääkirjoituksia:

Viikon kysymys

Haittaako, jos kokko jää polttamatta?

 


Tervetuloa palveltavaksi,
napsauta mainosbanneria!

 

Käytämme verkkopalvelussamme evästeitä mahdollistaaksemme sinulle parhaan mahdollisen käyttökokemuksen. Hyväksyt tämän jatkamalla palvelumme käyttöä. OK